Elämä alkaa voittaa

Edellisen postauksen aikaan luulin selättäneeni influenssan vaan toisin kävi, kuudetta viikkoa mennään ja kierroksessa on antibioottikuuri nro 2.5 (yksi piti vaihtaa kesken kaiken kun ei sopinutkaan vatsalle). Ärh. Energia on ollut täysin kateissa, harmittaa ihan hirmuisesti, mutta nyt varovasti totean että alkaa vähän paremmalle tuntua. Sen verran että tänään teki ihan mieli koruilla. :) Synnytin pitkällisen tuumailun tuloksena kahdet korvikset ja kaulakorun.

Kaulakoru on tuollainen lintutupsutin. :) Tupsun leikkasin vihertävänharmahtavasta mokkanahasta, koristeena on kieputeltu pieni ametisti, ja samanlainen riippuu 80 senttiä pitkässä ketjussakin.

 

Nuo lintuosat ovat minusta aivan syötävän suloiset, joten tein tavallaan samaan sarjaan korvikset, näissäkin pienet ametistit:

 Tämä toinen pari jatkaa myös herkislinjalla, rinkulat, huurrelasiset kukkahelmet sekä pikkuiset peridootit. Huu, ja tähän oli pari nro 97, eli projektistani puuttuu enää 4 paria ja sitten on 101 paria täynnä! :)

Minikirjoja on syntynyt muutamia hissukseen:

Ystäväni rannekoru oli sanonut sopimuksensa irti joten korjasin sen. Hän tekee sen verran käsillään että vaijerikorut eivät tahdo kestää, joten ollaan korjattu koruja pikkuhiljaa hopealankaan. :) Hän oli myös tilannut itselleen keraamisista pääkallohelmistä koostuvan rannekorun joka oli joustonauhassa, ja varastoistaan hän löysi vielä yhden kaulakorun purettavaksi. Näistä sitten yhdisteltiin niin että sain aikaiseksi kaksi pääkallorannekorua ja vielä korvikset. :)

Pakko oli todeta että ristirannekoru, jonka tein aikaisemmin ystäväni katkenneesta rukousnauhasta (3 rannekorua kaikkiaan) ja nämä kallokorut yhdessä olivat aika hätkäyttävä näky yhtäaikaa hänen ranteessaan. :)

Eiköhän ne nyt olleet siinä.. Pahoittelen suunnattomasti etten ole käynyt yhtään blogikierroksella mutta tosiaan energia on ollut täysin kateissa. Jospa se tästä jos tämä kuuri viimein alkaisi purra. Ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille!!!