Luovuus kärsii itselläni ensimmäisenä jatkuvan väsymyksen seurauksena, vähän on löytynyt ja sen olen suunnannut keramiikkaan. Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ilmoittauduin kansalaisopiston keramiikkakurssille syksyllä ja olen siellä käynyt vääntämässä hyttysenkakan kokoisia möykkyä muiden tehdessä suuria ja hienoja teoksia. :D Terveisiä vaan kurssilaisille, tammikuussa jatketaan! Omistan maailman suurimman kokoelman kurpitsahelmiä koska aina emmäosaayhtäänmitään!-kohtauksen iskiessä olen tehnyt kurpitsahelmiä. Persoonallisia möykkyjä en ole juurikaan saanut vielä koruiksi, peräti yhdet!!! korvikset olen tehnyt, heh. Keramiikkalärpäkkeiden seurana hopeaa ja valtamerijaspikset:
Tässä muuten vain kuva erilaisista kurpitsoista, möllyköistä ja siemenkodista:
Ihastuin valtavasti kun sain selville että saveakin voi patinoida. Lisäksi olen tehnyt astioita tytön nukkikseen.
Koruja on syntynyt harvakseltaan ja osa on lähtenyt maailmalle ilman kuvaa. Tilaustyönä syntyi tällaiset lepakkonappikorvikset joita olen tehnyt joskus aikaisemminkin, näihin vain värjäsin napit kun olivat alunperin vaaleanruskeat. :)
Tilasin myös lasisia 'peanut'-helmiä, siis siemenhelmiä joissa on reikä keskellä, niistä saa tosi kivan kranssin aikaan. Näihin laitoin lisäksi ripauksen blingiä kristallirondellien muodossa, pisarat ovat lasia:
Tein myös hopeasta ja Swarovskin kristelleista rannekorun pienelle neidille. :)
Ja tietenkin on menossa helmitovereiden kanssa joulukalenterivaihto, vaihtokavereina tänäkin vuonna Kommervenkkilän Niina, Noitamuorin korupajan Anzu sekä dKE:n Katri. :) Minulta lähti heille tällaiset pussukat:
Kaikenlaisia ihanuuksia on kalenterista tullut, mutta tosiaan on tuo väsymys ollut melkoinen. Varmaan tulevalla viikolla hyökkään joululahjakorujen kimppuun kun nekin ovat autuaasti vielä tekemättä. Onhan tässä vielä hyvin aikaa!
