Rippiristi ynnä muita riipuksia

Serkkupoika pääsi viime viikonloppuna ripille, joten halusin tehdä hänelle lahjaksi ristin. En halunnut tehdä aivan perinteistä, ja koska kyseessä oli nuoren miehen koru päädyin rouheampaan ratkaisuun. Lopuksi ripustin tämän hopeisen pylpyräisen nahkanauhaan. Toiselle puolelle punsseloin nimen sekä vuosiluvun, ristilanka moukaroitui kivasti litteäksi kun paukuttelin hopealätkää kuperaksi.

 

Siskontytöllä on synttärit pian, hän ei juuri käytä koruja, mutta nähtyään yllä olevan rippiristin halusi samantyylisen kaulakorun. Mietin pitkään millaisen teen koska tyttö ei ole sellainen hempeä tyttömäinen tyttö joka tykkäisi vaikka kukankuvista tai perhosista. :) Päädyin simppeliin spiraaliin, 'ketjuna' jälleen nahkanauha. Lätkän pohja ehkä olisi saanut olla vielä rosoisempi mutta kelvannee näin. Riipukset itsessään eivät ole kovin suuret, halkaisija n. 2cm.

Nautin hirveästi tällaisten juttujen tekemisestä, hopean (ja kuparin) työstäminen on jotenkin niin mukavaa, ikinä ei tiedä millaista jälkeä tulee. ;)

Tein aikaisemmin keväällä yhden hopeariipuksen jonka unohdin blogata. Tämä syntyi kaveriksi korvakoruille joissa oli pieniä pyriittirondelleja sekä sitriinikukat. Ensin tämä laitettiin hopeiseen ketjuun, mutta kantajansa ei kuitenkaan tuntenut oloaan hopeaketjuihmiseksi joten ketju vaihdettiin nahkanyöriin myöhemmin. :)

 

Puuhommia on tullut tehtyä pitkin kesää ja mies väittää että olen kauheaa seuraa siinä hommassa, mutta eihän sille voi mitään että liiterin kätköistä löytyy toinen toistaan hienompia laudanpätkiä kuvausalustoiksi! Lohduttaudun sillä että jos oikein paniikki iskee talvella voin kaivaa Hienojen Puupalojen Erikoispiilostani noin kolme mottia puita uuninlämmitykseen. ;)