keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Cat goes meow

Minulta pyydettiin pukinkonttiin kissamaista riipusta jossa olisi vihreää. Aikani pähkäiltyäni päädyin kasvoihin. Valssailin kuparilevyyn erilaista pintoja ja juotin silmät ja nenännypykän, silmät hopeoin. Juote levisi iloisesti pitkin kasvoja luoden lisätekstuuria ja väriä. Taitaa olla täysiverinen maatiainen tämä yksilö.

Ilman iiriksiä kissa näytti sokealta joten tilaaja halusi vihreät iirikset. Sitäpä pitikin muutama päivä miettiä koska pyöreät kapussit kissan silminä näyttivät suoraan sanottuna kammottaville. Joten eikun Pelle Peloton -touhua kehiin: ensin punsseloin silmiin pystysiivoja iiriksiksi, sen jälkeen väritin alueen vihreällä permanent markerilla ja läjäytin päälle möykyn kaksikomponenttiliimaa. Liima liotti värin irti ja värjäsi massan tasaisesti ja se kuivui mukavasti koholle luoden illuusion linssistä. Punsseloidut viivat tuovat elävyyttä ja jostain hassusta syystä näyttää että silmät välkkyisivät! Kiillotin riipuksen vielä kiiltäväksi, tämä pahuksen pimeys vain tekee tuon kuvaamisen taas niin hauskaksi. Kooltaan 4x4cm oleva kissa laitettiin yksinkertaisesta ruskeaan nahkanyöriin, ja se kuorituu piilostaan jouluna. :)

lauantai 14. joulukuuta 2013

Kyllä sitä vielä porskutetaan

Eli hengissä ollaan vaikka blogi onkin ollut syvän hiljaisuuden vallassa. :) Pahoittelut tästä. Takana on erittäin rankka loppusyksy, poikasen ruoka-aineallergiat pahenivat vaikka aina sanotaan että iän tullessa helpottavat. Tilanne on ollut hurja ja on vaatinut voimia. Nyt alkaa rippusen helpottaa.

Luovuus kärsii itselläni ensimmäisenä jatkuvan väsymyksen seurauksena, vähän on löytynyt ja sen olen suunnannut keramiikkaan. Toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ilmoittauduin kansalaisopiston keramiikkakurssille syksyllä ja olen siellä käynyt vääntämässä hyttysenkakan kokoisia möykkyä muiden tehdessä suuria ja hienoja teoksia. :D Terveisiä vaan kurssilaisille, tammikuussa jatketaan! Omistan maailman suurimman kokoelman kurpitsahelmiä koska aina emmäosaayhtäänmitään!-kohtauksen iskiessä olen tehnyt kurpitsahelmiä. Persoonallisia möykkyjä en ole juurikaan saanut vielä koruiksi, peräti yhdet!!! korvikset olen tehnyt, heh. Keramiikkalärpäkkeiden seurana hopeaa ja valtamerijaspikset:


Tässä muuten vain kuva erilaisista kurpitsoista, möllyköistä ja siemenkodista:



Ihastuin valtavasti kun sain selville että saveakin voi patinoida. Lisäksi olen tehnyt astioita tytön nukkikseen.

Koruja on syntynyt harvakseltaan ja osa on lähtenyt maailmalle ilman kuvaa. Tilaustyönä syntyi tällaiset lepakkonappikorvikset joita olen tehnyt joskus aikaisemminkin, näihin vain värjäsin napit kun olivat alunperin vaaleanruskeat. :)


Tilasin myös lasisia 'peanut'-helmiä, siis siemenhelmiä joissa on reikä keskellä, niistä saa tosi kivan kranssin aikaan. Näihin laitoin lisäksi ripauksen blingiä kristallirondellien muodossa, pisarat ovat lasia:


Tein myös hopeasta ja Swarovskin kristelleista rannekorun pienelle neidille. :)


Ja tietenkin on menossa helmitovereiden kanssa joulukalenterivaihto, vaihtokavereina tänäkin vuonna Kommervenkkilän Niina, Noitamuorin korupajan Anzu sekä dKE:n Katri. :) Minulta lähti heille tällaiset pussukat:


Kaikenlaisia ihanuuksia on kalenterista tullut, mutta tosiaan on tuo väsymys ollut melkoinen. Varmaan tulevalla viikolla hyökkään joululahjakorujen kimppuun kun nekin ovat autuaasti vielä tekemättä. Onhan tässä vielä hyvin aikaa!

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Korviksia

Tein pitkästä aikaa charmikorviksia kun kaikenlaisia killuttimia on kerääntynyt. :) Näissä siis osat korumetallia mutta koukut hopeaa. Välillä on kiva tehdä tällaisia 'söpöysjuttujakin'.

Ensimmäisessä parissa oranssivalkeat viistehiotut akaatit sekä vekkulit sateenvarjot:


Seuraavaksi söpöt maatuskat sekä vintajlankaan tehnyt helmiäishelmipylpyrät:
 

 Pöllöt on vaan niin söpöjä! Tässä niiden seurana buripähkinähelmet:


 Pienet sievät kävynmalliset charmit, helmiäishelmet sekä vähän suklaanruskeaa puuvillanyöriä:


 Ja viimeisenä vielä toisetkin pöllöt seuranaan käärmeennahkajaspisrondellit:


lauantai 5. lokakuuta 2013

Nyöriä

Harakkamuorilla oli taannoin syntymäpäivät ja hän toivoi uutta kaulakorua, toimitti jopa itse valitsemansa helmet. :) Ne ovat suuria ja painavia, ilmeisesti kiveä tai kivitavaraa, vanhoja ja osittain värjääntyneitä. Painon vuoksi kaulakoruun ei niitä kovin montaa voinut laittaa, seuraksi valitsin mustia savihelmiä jotka ovat, jos en pahasti ole väärässä, Othelin käsialaa. :) Tämän kaulakorun solmin puuvillanyöriin eikä se pääse oikeuksiinsa tässä kuvassa, kaulassa se on varsin näyttävä.





Toisen kaulakorun solmin hamppunaruun, ystäväni oli ostanut itse pöllöriipuksen ja toivoi välkähtävän oranssia helmeä seuraksi, tilattiin siis kissansilmälasihelmiä. :) Ovatkin upeasti välähtäviä ja herkullisen värisiä. Kätköistä löysin vielä pari pientä pöllöä joista tein vielä korvikset.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Nahkaa, patinaa ja vanhaa paperia

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Tuo meidän Katri-ihanainen sai minutkin hullaannutettua nahkarannekoruihin. :) Sain häneltä jo joulukalenterista tarvikkeet mutta hidas hämäläinen kypsytteli ideaa täydet 9 kuukautta ennenkuin sai ensimmäisen rannekorun valmiiksi, ja koska se meni tyttärelle niin pitähän sitä sitten itsellekin saada kun ovat niin kovasti kivoja. :) Tyttärelle siis ruskea leveä rannekoru ja meikäläiselle lilaa ja kultaa, melkoiset överit.




Jäi sitten vielä tuo korvistelu päälle kun tarvikkeet oli esillä, halusin kokeilla lasikapussikorviksia. Yhdistin niihin mustaksi patinoitua hopeaa sekä granaatit, lopputulos on minusta aika kiva.

Paperi on 1800-luvulta, raaskin siitä aina pienä paloja uhrata silloin tällöin. ;)

Toiseen pariin löysin kaiverretut granaattikukat/tähdet jotka olen ostanut varmaan 2007 enkä ole raaskinut käyttää, oliskohan jo aika? Näihin kieputtelin myös mustaksi patinoidusta hopealangasta rinkulat ja käsityön jälki näkyy, eivät aivan identtisen kokoiset ole. :) Ovat miellyttävän keveät korvissa!


maanantai 9. syyskuuta 2013

Korviin

Poikaseni harrastaa harakkaukin kanssa aarteiden keräilyä, olen kesän aikana saanut tuliaisiksi hienoja vanhoja pulloja ja vanhan emalisen vadin joka on täynnä reikiä. :D (sen voi käyttää kesäkukille kuten poika itsekin totesi) Yksi suurista aarteista oli kuitenkin ruosteinen ohut ketju, poika oli heti ajatellut että se kelpaa koruihin. Sen sitten puhdistinkin ja suojasin, ja aloin muokata koruiksi.

Lanka on todella vahvaa, ei meinannut normipihdeillä tehdä mitään, mutta kylläpä se siitä parin ärräpään siivittämänä taipui. :) Ketjua oli kahdenlaista, joista tämä ensimmäinen viehätti muodollaan silmääni kovin. Irrottelin siitä yksittäisiä lenkkejä sekä muutamia pätkiä. Ensimmäisessä parissa laitoin ihanan luonteikkaita akvamariinimöllyköitä hopean kanssa koristeeksi ketjunpätkään, mukana myös pienet vuorikristallit:



Toiseen pariin laitoin vain yhden linkin ketjua, mukana myös valtamerijaspikset sekä keshihelmet ja hopeaa:



Kolmanteen pariin tuli sitten erilaista ketjua, tämäkin todella jämäkkää, taatusti kestää käyttöä! Nerik-laatikon kätköistä sain kähvellettyä kaksi hiottua vuorikristallikuutiota, ovat marinoituneet siellä tarpeeksi kauan. :) Itse pidän jotenkin kovasti tuosta rouhean ja 'kiillotetumman' yhdistelmästä:


Oheistuotteina syntyi vielä muutama pari, neriklaatikosta löytyi vielä nämäkin makeanvedenhelmipisarat, ihan yksinkertaisesti kieputtelin ne hopeaan, sievät, pienet ja kevyet:



Ja viimeinen pari.. ihanan silkoiset kalsedonipisarat hopeaketjussa:


Tulikin pidettyä korvakorutaukoa sen jälkeen kun sain 101 paria valmiiksi. :)

tiistai 3. syyskuuta 2013

Syyslyhdyt

Maanläheiset ja lämpimät värit alkavat taas houkuttaa kun syys alkaa pikkuhiljaa hiipiä. :) Lupasin myös itselleni että aion vihdoin ja viimein käydä 'tarttis tätäkin kokeilla' -listan kimppuun. Ensimmäisenä työn alle otin lyhtyriipuksen.

Lyhtyjen rungot ovat hopeaa ja katto patinoitua kuparia. Ensimmäisessa lyhdyssä on kellertävän sävyinen jade, toisessa samaa sorttia oleva vihreä helmi, muhkea sellainen. :) Värit eivät hirveästi kuvissa eroa mutta ovat selkeästi luonnossa eri väriset. Riipusten korkeus on hiukan yli 3cm. Nauhoiksi letitin n. 90cm pitkät nauhat ruskeasta puuvillanyöristä. Tykästyin jotenkin tähän malliin, varmaan on tehtävä itselle punaisen sävyinen. :)








tiistai 27. elokuuta 2013

Kirjottuja kansia

En ole hetkeen tehnyt minimuistikirjakaulakoruja, mutta kirjoin tyttären nukkekotiin uusia tyynyjä ja siitä se ajatus sitten taas lähti. Kesällä lyhennetyistä farkuista jäi sopivat puntinpätkä, joten harmaata vahvaa puuvillaa oli siis tarjolla. :) Kotoa ei löytynyt ensi hätään kuin valkoista kalastajanlankaa, mutta näppärä emäntä värjäsi sitä mustikkahillolla lilaksi, heh. Veikkaan että väri pysyy langassa ihan hyvin koska tätähän ei ole tarkoitus pestä. Kuvioksi syntyi .. kukkanen. :D Koristeena myös ruusukvartsipisara. Tässä kirjassa kiinnityksenä puuvillanyörit jotka voi halutessaan myös kietoa kirjan ympärille, riittävät hyvin. Ketju on 85cm pitkä.



Toiseen kirjaan syntyi ohuella pellavanvärisellä villalangalla kaaosteorian mukaista kiekurakuviota kauttaaltaan. :) Kiinnityksenä rusetille menevät silkkinauhat ja koristeena ihan oikeasti vanha pieni avain. Tämänkin ketjun mitta 85cm. Molemmat kirjat ovat vapaita.



perjantai 9. elokuuta 2013

Lettiä ja kieputusta

Että nuo otsikot on sitten kivoja keksiä..

Sain viimein itsestäni irti parit kokeilut jotka ovat takaraivoa kaikertaneet jo hetken aikaa. Halusin nähdä millainen rannekoru tulisi letitetystä hopealangasta. Alku takkuili, ja sitten taas pääsin siihen pisteeseen etten ollut miettinyt koruun lukkoa lainkaan joten hätävaralla mentiin. Se osoittautui kuitenkin toimivaksi joten seuraavaankin tein saman. Ensimmäinen rannekoru on kapoisempi koska lankoja on vähemmän, toiseen lisäsin lankojen määrää ja se tukevoittikin korua jonkun verran. Kumpaakin korua on käytetty valmistumisestaan asti eikä vielä ainakaan ole vikoja ilmennyt. :)



Tätä riipusideaa kypsyttelin mielessäni jonkun aikaa ja aivan kokeilulinjalle menin koska en jaksanut lähteä etsimään tutoriaaleja. :) Riipus on siis käännettävä, kuvassa saman riipuksen kummatkin puolet (vähän eri kokoiset mutta sitäkös sattuu kuvankäsittelyssä.. ;)). Ympärille vintaj-lankaan kieputeltuna hopeaa, ketju nikkelitöntä korumetallia.


torstai 25. heinäkuuta 2013

Hopeaista

Tein pyynnöstä yhdelle rippilapselle hopeisen pylpyräkaulakorun nahkanauhaan, tähän versioon juotin hopeisen kukan jonka keskustaksi valittiin viistehiottu granaatti. Sekä tilaaja että minä olimme tähän kovin tyytyväisiä. :)


Otin myös vihdoin ja viimein hopealevyn käsittelyyn ja yritin tehdä hiukan leveämpiä sormuksia. Olen hiukan arastellut levyn käyttöä koska en osaa edes paperia leikata suoraan. :P Ensimmäiseksi syntyi tällainen, monessa paikkaa menin persuis edellä puuhun, mutta sain hammasta purren valmiiksi kuitenkin. Hopeaa sekä onyx:





Seuraavaan versioon olinkin sitten jo paljon tyytyväisempi. :) Tässä sormuksessa sekä kuppi että kapussi ovat suurempia:

Näytin sormuksia isälleni ja hänen mielestään ne olisivat olleet juuri hyviä jos vain olisin hionut ne paremmin että olisivat kiiltävän sileitä, mutta eipä ne sitten olisi minua. ;)

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Rinkuloita

Tänään siivoilin työpöytääni (lue: keittiön pöydän päässä olevaa askartelu- ja helmitavaravuorta) ja löysin muutamia hopeasormuksia jotka ovat jääneet kesken. Eipä olleet oikeastaan kuin kiillotusta vaille valmiit. :) Nämä ovat taas näitä simppeleitä sormuspinoja:

Ensimmäisessä pinossa sormus jossa pikkuinen sitriini ja toisessa sulateltu hopeamöllykkä, näiden koko 18.5:

  


















Toisen pikkupinon sormusrungot ovat hiukan .. luonteikkaampia, koristeina hopeasta sulatettu ja moukaroitu möykkynen sekä viistehiottu piskuinen granaatti. :) Koko 19:


Viimeinen sormus syntyi vähän kieli poskessa, 'Valitut sanat'. ;) Sormus on säädettävä.


tiistai 9. heinäkuuta 2013

Rippiristi ynnä muita riipuksia

Serkkupoika pääsi viime viikonloppuna ripille, joten halusin tehdä hänelle lahjaksi ristin. En halunnut tehdä aivan perinteistä, ja koska kyseessä oli nuoren miehen koru päädyin rouheampaan ratkaisuun. Lopuksi ripustin tämän hopeisen pylpyräisen nahkanauhaan. Toiselle puolelle punsseloin nimen sekä vuosiluvun, ristilanka moukaroitui kivasti litteäksi kun paukuttelin hopealätkää kuperaksi.


Siskontytöllä on synttärit pian, hän ei juuri käytä koruja, mutta nähtyään yllä olevan rippiristin halusi samantyylisen kaulakorun. Mietin pitkään millaisen teen koska tyttö ei ole sellainen hempeä tyttömäinen tyttö joka tykkäisi vaikka kukankuvista tai perhosista. :) Päädyin simppeliin spiraaliin, 'ketjuna' jälleen nahkanauha. Lätkän pohja ehkä olisi saanut olla vielä rosoisempi mutta kelvannee näin. Riipukset itsessään eivät ole kovin suuret, halkaisija n. 2cm.


Nautin hirveästi tällaisten juttujen tekemisestä, hopean (ja kuparin) työstäminen on jotenkin niin mukavaa, ikinä ei tiedä millaista jälkeä tulee. ;)

Tein aikaisemmin keväällä yhden hopeariipuksen jonka unohdin blogata. Tämä syntyi kaveriksi korvakoruille joissa oli pieniä pyriittirondelleja sekä sitriinikukat. Ensin tämä laitettiin hopeiseen ketjuun, mutta kantajansa ei kuitenkaan tuntenut oloaan hopeaketjuihmiseksi joten ketju vaihdettiin nahkanyöriin myöhemmin. :)





Puuhommia on tullut tehtyä pitkin kesää ja mies väittää että olen kauheaa seuraa siinä hommassa, mutta eihän sille voi mitään että liiterin kätköistä löytyy toinen toistaan hienompia laudanpätkiä kuvausalustoiksi! Lohduttaudun sillä että jos oikein paniikki iskee talvella voin kaivaa Hienojen Puupalojen Erikoispiilostani noin kolme mottia puita uuninlämmitykseen. ;)

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Kuparia ja hopeaa

Kaivoin pitkästä aikaa kuparilangat ja tohon esiin kun päässä pyöri pari korvisideaa. Ensimmäiseen pariin laitoin helmiksi aivan ihanasti hiotut, 'luonteikkaat' (heh) akvamariinimöllykät. :)


Tämä seuraava pari onkin piiitkä pari. :) Istutin pienet onyxkapussit kuparitikkuihin ja koristelin hopeakieputuksella.


Ja yksi lintunenkin on syntynyt: Haave. Koristeena pieni prehniittihelmi sekä kalkkiturkoosipisara. :)


Ystävälle tein muutamia käyttökorviksia hänen valitessaan sopivat kuviot:


Toiselle ystävälle taas väänsin hopeasta tällaisia korviksia jotka vain puristetaan korvanlehteen kiinni. Vaikea selittää mutta siis reikiä ei tarvita ja koru pysyy ihan hyvin korvanlehden kapeimmassa kohdassa. Jos joku tietää näiden virallisen nimen niin olisi kiva. :)