Keramiikan tekeminen on siis kerrassaan mukavaa mutta osien käyttäminen omissa koruissa on kovin, kovin vaikeaa! Nyt kuitenkin sain inspiraation kevyistä nyörikoruista jotka ovat omiaan vaikka metsänkeijuille. :)
Näissä kaikki metalliosat on patinoitua hopeaa, juotin rosoisia renkaita ja rakensin niiden ympärille kokonaisuuksia. Ensimmäisen nyöri on ihanan pehmeää pellavaa, kieputtelin siihen muutamia turmaliinirondelleja koristeeksi, hopearinkulan lisäksi kaikki muut osat ovat omatekemiä.
Tähän toiseen nyöriksi tuli hamppua sekä myös turmaliinirondellaja, ja toki keramiikkakukkanen lehdenkin vaatii joten sahailin ja juotin sellaisenkin. :)
Viimeisessä on rosoisen kaunis akvamariinimöllykkä sekä itse tummalla lasitettu posliinisavikiekko, kiekko on toiselta puolelta lähes identtinen, ehkä aavistuksen tummempi. Nyöri on hamppua.
Ja tässä vielä koko katras,näkyy turmaliinienkin värit paremmin. :) Kaikissa koruissa on pitkä nyöri eikä lukkoa, sujahtaa helposti pään yli.
keskiviikko 12. elokuuta 2015
lauantai 8. elokuuta 2015
Rippilapselle
Viime kesänä oli varsinainen rippijuhlien suma, mutta vielä tällekin kesää tuli pyyntö tehdä rippilapselle riipusta. :) Yhdessä valittiin kiveksi labradoriitti, riipuksesta itsestään tein vähän neutraalimman koska saaja ei kuulemma niin tyttötyttömäisistä jutuista välitä. Oli mukava kokeilla näihin kilpiriipuksiinkin vähän eri tyyliä. Taakse punsseloin saadan nimen sekä vuosiluvun. Kiinnityksenkin laitoin piiloon kun ajattelin että pääsee riipus paremmin oikeuksiinsa.
lauantai 1. elokuuta 2015
Riipuksia, riipuksia
Olen ihan koukussa näiden isojen kiviriipusten (ja sormusten) tekoon. :) Olen vähän suurpiirteinen tekijä, alustava suunnitelma on, mutta ikinä siitä ei tule sellainen kuin mitä olen ajatellut, ideat muuttuvat matkan varrella tai joku juttu ei vaan toimi. Hykerryttää jotenkin kun pystyy muokkaamaan metallia mielensä mukaan. :) Ainakin joskus. :P
Näissä riipuksissa kokeilin uutta, vähän samaa kuin siskontytön sormuksessa, kieputtelua. Sitäkin voi tehdä niin monella eri tavalla. Ensimmäisessä riipuksessa käytin dendriittiopaalia, yllätys. :) Sen ympärille laitoin vähän vahvempaa hopealankaa.
Toisessa riipuksessa käytin valtamerijaspista jossa on mukavasti värien kirjoa vaikka ei niin kauheasti kuvassa näykään. Keskustassa on hentoa vaaleanpunaista, reunoilla vähän vihreää. Koristeena ohuita hopealankoja.
Tein vielä kolmannenkin, ruusukvartsisen, mutta siitä ei ole yksittäiskuvaa kun jää itselle, nämä kaksi edellistä etsivät kotia. :) Tässä kuitenkin koko kolmikko:
Näissä riipuksissa kokeilin uutta, vähän samaa kuin siskontytön sormuksessa, kieputtelua. Sitäkin voi tehdä niin monella eri tavalla. Ensimmäisessä riipuksessa käytin dendriittiopaalia, yllätys. :) Sen ympärille laitoin vähän vahvempaa hopealankaa.
Toisessa riipuksessa käytin valtamerijaspista jossa on mukavasti värien kirjoa vaikka ei niin kauheasti kuvassa näykään. Keskustassa on hentoa vaaleanpunaista, reunoilla vähän vihreää. Koristeena ohuita hopealankoja.
Tein vielä kolmannenkin, ruusukvartsisen, mutta siitä ei ole yksittäiskuvaa kun jää itselle, nämä kaksi edellistä etsivät kotia. :) Tässä kuitenkin koko kolmikko:
torstai 30. heinäkuuta 2015
Rouvaa ketuttaa
Otsikon sanoilla alkoi viesti jonka sain talvella. :) Rouvaa siis ketutti ja herra halusi tilata hänelle ketturintaneulan. Materiaaliksi valikoitui luonnollisesti kupari, lähimpänä ketun väriä kun on. Päädyttiin lepäävään eläimeen, sahaaminen ei ole vahvin lajini. Hännänpäätä korostamaan käytin hiukan hopeaa. Päädyin myös tekemään itse neulamekanismin, ensimmäistä kertaa ikinä. Joten yksi lepäävä, vihreäsilmäinen kettu. :)
tiistai 28. heinäkuuta 2015
Omatekoisia helmiä ja kapusseja
Olen tosiaan nyt muutaman talven käynyt kansalaisopiston keramiikkakurssilla. Pääasiassa olen tehnyt helmiä ja riipuksia. Saven käsittely on jotenkin todella rentouttavaa, mutta en yleensä saa itse kurssiaikana mitään aikaan vaan teen iltaisin kotona inspiraation iskiessä, lasitukset ym. hoidan sitten tietysti kurssiaikana. :)
En oikein osaa käyttää kiiltäviä lasitteitakaan kun tyylini on sellainen rouhea ja ruttuinen, oksidointia lähinnä. Käyttämäni savetkin ovat yleensä tummia, joskus sitten valkoista posliinisavea. Näissä kyllä käytin posliinisavea koska halusin yrittää jotain luuntapaisia. Kuvat ennen polttoa ja oksidoinnin jälkeen, harmillisesti vain käytin vahingossa osassa sinistä oksidointia. Värihaksahduksesta huolimatta olin näihin tosi tyytyväinen.
Minua kiinnosti kovasti pystyykö savesta luomaan kapusseja ja käyttämään niitä koruissa. Yleensä mitä olen keramiikkakapusseja nähnyt ne ovat olleet littanoita ja liimattavaa mallia, joten tuumasta toimeen. Loin erilaisia muotoja, eri korkuisia ja levyisiä, ne onnistuivat poltossa ihan hyvin. Ensimmäiseksi istutin pöllönmallisen kapussin hopeaan ja se toimikin ihan hyvin. Istutusvaiheessa käsittelin sitä kuten kiveä mutta olin paaaaaaaaaaaljon varovaisempi. Onnistui!
En oikein osaa käyttää kiiltäviä lasitteitakaan kun tyylini on sellainen rouhea ja ruttuinen, oksidointia lähinnä. Käyttämäni savetkin ovat yleensä tummia, joskus sitten valkoista posliinisavea. Näissä kyllä käytin posliinisavea koska halusin yrittää jotain luuntapaisia. Kuvat ennen polttoa ja oksidoinnin jälkeen, harmillisesti vain käytin vahingossa osassa sinistä oksidointia. Värihaksahduksesta huolimatta olin näihin tosi tyytyväinen.
Ennen polttoa |
Valmiit keramiikkaosat |
Minua kiinnosti kovasti pystyykö savesta luomaan kapusseja ja käyttämään niitä koruissa. Yleensä mitä olen keramiikkakapusseja nähnyt ne ovat olleet littanoita ja liimattavaa mallia, joten tuumasta toimeen. Loin erilaisia muotoja, eri korkuisia ja levyisiä, ne onnistuivat poltossa ihan hyvin. Ensimmäiseksi istutin pöllönmallisen kapussin hopeaan ja se toimikin ihan hyvin. Istutusvaiheessa käsittelin sitä kuten kiveä mutta olin paaaaaaaaaaaljon varovaisempi. Onnistui!
Tästä rohkaistuneena tein toisenkin istutustyön, siemenkohdan mallisen kapussin koristeeksi tein vähän hopealehdyköitä, nahkanyöri. Kuvasta ei käy ilmi kuinka korkea kapussi on, muttta se on ihan muhkean kokoinen. Tästä tuli tosi kiva, joten harjoitukset tällä saralla jatkuvat jossain vaiheessa. Kapusseja nimittäin piisaa. :) (.. ja kurssi alkaa taas syksyllä..)
maanantai 27. heinäkuuta 2015
Laiskiainen
Olen ollut melkoinen laiskiainen, mutta jos jälleen puhaltelen pölyjä blogista. Tällä kertaa päivittelen lähinnä isoja kivisormuksia joita olen sitten viime päivityksen tehnyt. :)
Siskontytär täytti 14 vuotta ja hän halusi sormuksen. Päätettiin että hän saa itse valita kiven ja minä sitten yllätän. :) Hän valitsi tämän läpikuultavan lohikäärmeakaatin ja sen pohjalta sitten mentiin.
Toiseen sormukseen haluttiin mahdollisimman kirkasta oranssia, siihenkin löytyi sopiva akaattikapussi. Tämä on kooltaan aika näyttävä. :)
Dendriittiopaalia parissa eri muodossa, jaksan aina vain ihastella sen erilaisia kuvioita ja 'maisemia'!
Tämä lähti lahjaksi kälylle joka halusi vihreäkivisen sormuksen, serafiniitti ja hopeaa. :)
Ja vielä yksi rannekoru, rippilahjaksi pojalle nahkaa jossa uniikki hopealaatta.
Kevään aikana meille tuli myös perheenlisää, karvaista sellaista. ;) Porokoirauros pitänyt koko perheen varsin aktiivisena ja kasvaa hurjaa vauhtia!
Siskontytär täytti 14 vuotta ja hän halusi sormuksen. Päätettiin että hän saa itse valita kiven ja minä sitten yllätän. :) Hän valitsi tämän läpikuultavan lohikäärmeakaatin ja sen pohjalta sitten mentiin.
Toiseen sormukseen haluttiin mahdollisimman kirkasta oranssia, siihenkin löytyi sopiva akaattikapussi. Tämä on kooltaan aika näyttävä. :)
Dendriittiopaalia parissa eri muodossa, jaksan aina vain ihastella sen erilaisia kuvioita ja 'maisemia'!
Tämä lähti lahjaksi kälylle joka halusi vihreäkivisen sormuksen, serafiniitti ja hopeaa. :)
Ja vielä yksi rannekoru, rippilahjaksi pojalle nahkaa jossa uniikki hopealaatta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)