Hopeaista

Tein pyynnöstä yhdelle rippilapselle hopeisen pylpyräkaulakorun nahkanauhaan, tähän versioon juotin hopeisen kukan jonka keskustaksi valittiin viistehiottu granaatti. Sekä tilaaja että minä olimme tähän kovin tyytyväisiä. :)

Otin myös vihdoin ja viimein hopealevyn käsittelyyn ja yritin tehdä hiukan leveämpiä sormuksia. Olen hiukan arastellut levyn käyttöä koska en osaa edes paperia leikata suoraan. :P Ensimmäiseksi syntyi tällainen, monessa paikkaa menin persuis edellä puuhun, mutta sain hammasta purren valmiiksi kuitenkin. Hopeaa sekä onyx:

Seuraavaan versioon olinkin sitten jo paljon tyytyväisempi. :) Tässä sormuksessa sekä kuppi että kapussi ovat suurempia:

Näytin sormuksia isälleni ja hänen mielestään ne olisivat olleet juuri hyviä jos vain olisin hionut ne paremmin että olisivat kiiltävän sileitä, mutta eipä ne sitten olisi minua. ;)

Rinkuloita

Tänään siivoilin työpöytääni (lue: keittiön pöydän päässä olevaa askartelu- ja helmitavaravuorta) ja löysin muutamia hopeasormuksia jotka ovat jääneet kesken. Eipä olleet oikeastaan kuin kiillotusta vaille valmiit. :) Nämä ovat taas näitä simppeleitä sormuspinoja:

Ensimmäisessä pinossa sormus jossa pikkuinen sitriini ja toisessa sulateltu hopeamöllykkä, näiden koko 18.5:

  

Toisen pikkupinon sormusrungot ovat hiukan .. luonteikkaampia, koristeina hopeasta sulatettu ja moukaroitu möykkynen sekä viistehiottu piskuinen granaatti. :) Koko 19:

Viimeinen sormus syntyi vähän kieli poskessa, 'Valitut sanat'. ;) Sormus on säädettävä.

Rippiristi ynnä muita riipuksia

Serkkupoika pääsi viime viikonloppuna ripille, joten halusin tehdä hänelle lahjaksi ristin. En halunnut tehdä aivan perinteistä, ja koska kyseessä oli nuoren miehen koru päädyin rouheampaan ratkaisuun. Lopuksi ripustin tämän hopeisen pylpyräisen nahkanauhaan. Toiselle puolelle punsseloin nimen sekä vuosiluvun, ristilanka moukaroitui kivasti litteäksi kun paukuttelin hopealätkää kuperaksi.

 

Siskontytöllä on synttärit pian, hän ei juuri käytä koruja, mutta nähtyään yllä olevan rippiristin halusi samantyylisen kaulakorun. Mietin pitkään millaisen teen koska tyttö ei ole sellainen hempeä tyttömäinen tyttö joka tykkäisi vaikka kukankuvista tai perhosista. :) Päädyin simppeliin spiraaliin, 'ketjuna' jälleen nahkanauha. Lätkän pohja ehkä olisi saanut olla vielä rosoisempi mutta kelvannee näin. Riipukset itsessään eivät ole kovin suuret, halkaisija n. 2cm.

Nautin hirveästi tällaisten juttujen tekemisestä, hopean (ja kuparin) työstäminen on jotenkin niin mukavaa, ikinä ei tiedä millaista jälkeä tulee. ;)

Tein aikaisemmin keväällä yhden hopeariipuksen jonka unohdin blogata. Tämä syntyi kaveriksi korvakoruille joissa oli pieniä pyriittirondelleja sekä sitriinikukat. Ensin tämä laitettiin hopeiseen ketjuun, mutta kantajansa ei kuitenkaan tuntenut oloaan hopeaketjuihmiseksi joten ketju vaihdettiin nahkanyöriin myöhemmin. :)

 

Puuhommia on tullut tehtyä pitkin kesää ja mies väittää että olen kauheaa seuraa siinä hommassa, mutta eihän sille voi mitään että liiterin kätköistä löytyy toinen toistaan hienompia laudanpätkiä kuvausalustoiksi! Lohduttaudun sillä että jos oikein paniikki iskee talvella voin kaivaa Hienojen Puupalojen Erikoispiilostani noin kolme mottia puita uuninlämmitykseen. ;)

Kuparia ja hopeaa

Kaivoin pitkästä aikaa kuparilangat ja tohon esiin kun päässä pyöri pari korvisideaa. Ensimmäiseen pariin laitoin helmiksi aivan ihanasti hiotut, 'luonteikkaat' (heh) akvamariinimöllykät. :)

Tämä seuraava pari onkin piiitkä pari. :) Istutin pienet onyxkapussit kuparitikkuihin ja koristelin hopeakieputuksella.

Ja yksi lintunenkin on syntynyt: Haave. Koristeena pieni prehniittihelmi sekä kalkkiturkoosipisara. :)

Ystävälle tein muutamia käyttökorviksia hänen valitessaan sopivat kuviot:

Toiselle ystävälle taas väänsin hopeasta tällaisia korviksia jotka vain puristetaan korvanlehteen kiinni. Vaikea selittää mutta siis reikiä ei tarvita ja koru pysyy ihan hyvin korvanlehden kapeimmassa kohdassa. Jos joku tietää näiden virallisen nimen niin olisi kiva. :)

Satayksi ja risat

Projekti on viimein valmis! 101 paria korviksia on valmiina ja muutama siihen päälle. :) Kaivelin jämähopealaatikkoani ja löysin sieltä valmiiksi juotettuja rinkuloita, ja niistä sitten syntyivät nämä kolme paria.

Projektin viimeinen pari eli numero 101, jossa on siis piskuista hopeaketjua kieputettuna renkaan ympärille ja koristeena pienet kuukivibrioletit jotka leiskuvat sinistä. Väristä tallentui jopa aavistus kuvaan. :)

 

Seuraavaan pariin kiinnitin helmiäiskukkaset ja kieputtelin koristeeksi minipiskuisia hopeahelmiä. Kyllä tunsi itsensä taas varsin kömpelöksi kun ei ole pitkään aikaan kieputellut yhtään mitään. 

Ja viimeinen pari myös pelkkää hopeaa, roikkumassa harmaan hohtavat kuukivibrioletit.

Hävyttömästi..

olen jättänyt blogin unholaan! Koruiluinto ei ole ollut täydessä kukassa, mutta jotenkin on bloggaaminen tuntunut vaikealta. Katsotaan josko tämä tauko olisi tehnyt terää. :) En ole myöskään muiden blogeja lukenut, pahoitteluni siitä! Flickrikin on täysin uudistunut tässä välissä, huu, saa nähdä osaako sitä enää käyttää.

Innostuin lasikapusseista minäkin kun onnistuin foorumilta ostamaan muutamia sieviä laseja. Niistä tuli sitten tehtyä monessa eri muodossa. Tyttären kanssa näprätiin ensin kasa sormuksia. :)

Sitten tein ystävälle hänen valitsemastaan pöllökuvasta, taustalle laitettiin vanhaa paperia:

Heh, jostain syystä lasi näyttää aivan kuoppaiselta kuvassa. Käytin lasikapusseja myös korvakoruissa, enää muuten yksi pari korviksia tekemättä 101 parista!

 

Näihin siis hurahtaa TÄYSIN. Tai ehkä minä vain aina hurahdan johonkin. :) Myös muutama yksinkertainen medaljonkikaulakoru näki päivänvalon:

 

Näistä keskimmäinen meni tyttärelle, yllättäen. :) Nahkasta muotoutui kivasti rusetit medaljonkien koristeeksi, lasien alla on kollaasit koristeena.

Elämä alkaa voittaa

Edellisen postauksen aikaan luulin selättäneeni influenssan vaan toisin kävi, kuudetta viikkoa mennään ja kierroksessa on antibioottikuuri nro 2.5 (yksi piti vaihtaa kesken kaiken kun ei sopinutkaan vatsalle). Ärh. Energia on ollut täysin kateissa, harmittaa ihan hirmuisesti, mutta nyt varovasti totean että alkaa vähän paremmalle tuntua. Sen verran että tänään teki ihan mieli koruilla. :) Synnytin pitkällisen tuumailun tuloksena kahdet korvikset ja kaulakorun.

Kaulakoru on tuollainen lintutupsutin. :) Tupsun leikkasin vihertävänharmahtavasta mokkanahasta, koristeena on kieputeltu pieni ametisti, ja samanlainen riippuu 80 senttiä pitkässä ketjussakin.

 

Nuo lintuosat ovat minusta aivan syötävän suloiset, joten tein tavallaan samaan sarjaan korvikset, näissäkin pienet ametistit:

 Tämä toinen pari jatkaa myös herkislinjalla, rinkulat, huurrelasiset kukkahelmet sekä pikkuiset peridootit. Huu, ja tähän oli pari nro 97, eli projektistani puuttuu enää 4 paria ja sitten on 101 paria täynnä! :)

Minikirjoja on syntynyt muutamia hissukseen:

Ystäväni rannekoru oli sanonut sopimuksensa irti joten korjasin sen. Hän tekee sen verran käsillään että vaijerikorut eivät tahdo kestää, joten ollaan korjattu koruja pikkuhiljaa hopealankaan. :) Hän oli myös tilannut itselleen keraamisista pääkallohelmistä koostuvan rannekorun joka oli joustonauhassa, ja varastoistaan hän löysi vielä yhden kaulakorun purettavaksi. Näistä sitten yhdisteltiin niin että sain aikaiseksi kaksi pääkallorannekorua ja vielä korvikset. :)

Pakko oli todeta että ristirannekoru, jonka tein aikaisemmin ystäväni katkenneesta rukousnauhasta (3 rannekorua kaikkiaan) ja nämä kallokorut yhdessä olivat aika hätkäyttävä näky yhtäaikaa hänen ranteessaan. :)

Eiköhän ne nyt olleet siinä.. Pahoittelen suunnattomasti etten ole käynyt yhtään blogikierroksella mutta tosiaan energia on ollut täysin kateissa. Jospa se tästä jos tämä kuuri viimein alkaisi purra. Ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille!!!